Työttömien yhdistysten vetäjien jaksamiseen tulee panostaa!
Keväinen tervehdys Keskusjärjestöstä!
Vuosikokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa pohdittiin Työttömien Keskusjärjestön ja jäsenistön tulevaisuutta. Aika tuntuu aina loppuvan kesken, koska puhuttavaa riittäisi, vaikka kuinka. Lyhyessäkin ajassa tulee kuitenkin päällimmäiset ajatukset esille. Muistiinpanot työryhmien ajatuksista järjestön toimintaan ja tulevaistuuteen liittyen ovat liitteenä, mutta nostan tästä aineistosta yhden ylitse muiden ja ideoin, mitä johtopäätöksiä tästä voidaan vetää.
Eli:
Työttömien yhdistysten vetäjien jaksamiseen tulee panostaa!
Yhdistysten toiminnan johtaminen ja vetäminen on todella haastava ja vastuullinen tehtävä. Todettiin, että jos yhdistysten vetäjiltä loppuu virta, niin miten voidaan motivoida toimintaan uusia innokkaita tekijöitä?
Alla on muutama konkreettinen suositus, mihin sekä jäsenyhdistysten edustajat voivat tarttua ja joita Työttömien Keskusjärjestö sitoutuu jatkossa omalta osaltaan edistämään:
1. Hyvinvointipäivät
Työttömien yhdistysten toiminnan pohja on vertaistuessa. Myös toiminnanjohtajat ja hankevetäjät tarvitsevat keskinäistä vertaistukea. Yksi parhaita tapoja edistää hyvinvointia ovat toiminnanjohtajien keskinäiset verkostot, joissa tietoja voidaan vaihtaa luottamuksellisesti. Me toiminnanvetäjät, jotka työskentelemme ja toimimme erityiskysymysten parissa, olemme varmaan parhaat tahot, jotka näitä asioita ymmärtävät ja voimme kohdata samassa asemassa olevat.
Jäsenkenttämme on muuttunut matkan varrella, mutta toivon, että olette ennakkoluulottomasti toisiinne yhteyksissä. Jos omalta alueeltanne puuttuu aluetoimintaa, niin ottakaa vaikka jonkin toisen alueen aluetoiminnan tai hallituksen jäseneen yhteyttä, ja kysykää neuvoja toisiltanne. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme. Pieni varoituksen sana vain… me ollaan mukavaa porukkaa! Ajatusten vaihto tekee hyvää.
Työttömien Keskusjärjestö toteuttaa vuonna 2019 itsenäiset, uudet hyvinvointipäivät. Vuodelle 2020 pyritään rakentamaan kumppanin kanssa tai muutoin hyvinvointiviikko. Muutoinkin mietimme, mitä asialle voidaan tehdä.
2. Toiminnan uudistaminen.
Yhdistysten koot vaihtelevat. Pienet yhdistykset ovat ketterämpiä, ja voivat helpommin uudistaa toimintamallejaan. Mitä isompi organisaatio, sitä haastavampaa on uudistaa toimintaa perin juurin. Toisaalta isommalla toimijalla on parempi neuvotteluasema suhteessa rahoittajiin.
Olennaista on kuitenkin kuunnella etupainotteisesti rahoittajien tarpeita ja toivomuksia. Tulee tarkistaa, onko tapahtunut muutoksia esimerkiksi strategioissa ja rakentaa toiminta siten, että rahoittajien toivomukset tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Koko pyörää ei tarvitsee keksiä uudelleen, mutta suunnitelmissa tulee näkyä se, että pyörät ovat samassa suunnassa rahoittajan linjausten suhteen.
Erityisenä huolena nousi esiin rahoitusten seurannan ja vaikuttavuuden mittaaminen. Työttömien Keskusjärjestö sitoutuu huomiomaan jäsenten näkemykset, miten toimintaa tämän osalta voidaan uudistaa. Viestimme ja neuvottelemme myös rahoittajien suuntaan, kuinka asiassa voitaisiin edetä siten, että puhutaan samoista asioista, eikä seuranta kuormita kohtuuttomasti yhdistyksiä.
3. Työn rajaaminen, mittaaminen ja näkyväksi tekeminen.
Etenkin STEAn suunnalta on tullut viestiä jo pidempään, että työn tavoitteet tulee pyrkiä rajaamaan entistä tiukemmin. Se palvelee myös hanketyöntekijää, kun työnkuvat ja toiminnan tavoitteet ovat mahdollisimman selkeitä.
STEA kannattaa hyvin rajattuja hankkeita. Hyvin suunniteltu hanke on jo puoliksi tehty. Mitä konkreettisemmin toiminnan osaa kuvata, sitä parempi hakemus. Eli rahoittaja toivoo, etteivät tavoitteet olisi kovin abstrakteja – maailmoja syleileviä, vaan konkreettisia tavoitteita, joita voidaan mitata.
Kaikkea ei tarvitse tai kuulu tehdä yksin. Hyvät verkostot ja valmiit menetelmät tukevat asiakasohjausta. Eli niitä asioita, joita ei itse voi ratkaista, jokin muu taho ehkä voi ratkaista. Yksi vinkki on rakentaa yhteystiedot eri asiayhteyksien perusteella. Esimerkiksi jos tulee jokin kiperä työnantajan velvollisuuteen liittyvä kysymys, niin järjestä yhteydet ammattiliittoon. Kuntouttavan työtoiminnan asioita hoitavien viranomaisten yhteystiedot löytyvät sopimuksista jne.
Jos löytyy jokin ratkaisematon ongelma, jolle ei heti löydy asianomistajaa, esimerkiksi velkaneuvonta tms. ongelman voi hankkeistaa. Haasteet ovat aina myös mahdollisuuksia. Ne pitää tunnistaa, ja ennen kaikkea tulee olla itselleen rehellinen, että kaikkea ei voi eikä kannata tehdä yksin. Vielä yleisenä vinkkinä, että palveluohjaus tai asiakasohjaus joidenkin muiden palveluiden piiriin on tulos. Etenkin jos yhteys ihmiseen säilyy jatkossakin.
Valitettavasti TEM:n työllisyyspoliittisen avustuksen suhteen ei olla samoilla linjoilla. Työttömien Keskusjärjestö sitoutuu jatkossa viemään TEM:lle viestiä, että jäsenyhdistykset toivovat paluuta omatoimisuusavustukseen, jossa oli väljemmät ja kattavammat ehdot.
Lopuksi todettakoot, että kesä on jo ovella! Eli hyvää kevättä ja alkukesää kaikille.
Jukka Haapakoski
LIITE: Tässä yhteenveto työryhmätyöskentelystä.