Toiminnanjohtajan tervehdys sidosryhmille

Tervehdys Työttömien Keskusjärjestöstä!

Hallitusohjelmassa sovittu työ on konkretisoitumassa kovaa vauhtia. Näihin teemoihin liittyen kirjoitan ajatuksiani liittyen työhöni Työttömien Keskusjärjestössä.

Ensinnäkin totean, että luin ilolla valtiosihteeri Martti Hetemäestä tehdyn haastattelun HS:n 28.9.2019. Hetemäki aivan oikein totesi, että pitkäaikaistyöttömät on jätetty oman onnensa nojaan ja Suomessa liian vähän panostetaan työvoimapalveluihin. Palkkatukea hän painotti hyvänä keinona edistää työllisyyttä. Olemme näistä asioista täysin samaa mieltä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006253945.html

Palkkatuen kehittäminen

ETLA:n viime vuoden lopun tutkimuksessa todettiin, että järjestöjen ja kuntien palkkatuki ei ole tilastollisesti merkittävä työllistymisen näkökulmasta. Jos tutkimustulos pitää paikkansa, kuntien ja järjestöjen palkkatukea täytyy uudistaa. Merkittävänä erona julkisen sektorin ja yritysten välisessä palkkatuessa on, että palkkatuki yrityksessä mahdollistaa työnhakijan jalan oven väliin yritykseen.

Yhdistyksetkin ovat havainneet, että edelleen sijoittaminen yrityksiin on paras tapa saada henkilö työllistymään avoimille työmarkkinoille. Edelleen sijoittamisessa henkilö on työsuhteessa yhdistykseen, mutta tekee yrityksiin töitä. Jos kuvio ei pelaa yhdessä yrityksessä, voidaan kokeilla jotain muuta yritystä. Yhdistys on tässä mallissa työnhakijalle turvasatama, josta voi lähteä kokeilemaan siipiään. Yrityksille malli tarjoaa riskittömän mahdollisuuden kokeilla työvoimatarpeitaan.

Uraohjausta tarvitaan

Palkkatukimallia voidaan parantaa siten, että uraohjausta tarjotaan palkkatukijakson alussa, välissä ja lopussa. Myöskin tipahtaminen tyhjyyteen ei ole hyvää työvoimapalvelua epäonnistuneen palkkatukijakson jälkeen. Niin kauan kun on työkykyä ja motivaatio tuoreena, on tärkeää työttömien palveluissa tarjota uraohjausta raskaimpien toimien (työkokeilu, palkkatuki, oppisopimus jne.) välissä.

Koko kuva palkkatuen vaikuttavuudesta ei kuitenkaan ole se, työllistytäänkö avoimille työmarkkinoille. Palkkatuki katkaisee pitkittyneen työttömyyden, mahdollistaa työnteon vähäisen työvoimakysynnän alueella, synnyttää palveluita ja hyödykkeiatä (työpanoksen arvo), lisää kulutusta ja palkkatuetun hyvinvointia.

Sekin on hyvä muistaa, että yhdistykset palkkaavat palkkatuella työttömiä, jotka eivät ole työllistyneet yrityksiin palkkatukioikeudesta huolimatta vaikka haluja olisi. Lisäksi on joukko heitä, joille työ yrityksessä ei sovi omiin urasuunnitelmiin tai arvomaailmaan. Yhdistykset tarjoavat mahdollisuuden työskennellä yleisen hyvän puolesta ja kokeilla jotain muuta.

Palkkatuki sellaisenaan kuin se on, sovittaa yhteen markkinatalouden logiikan ja jonkinlaisen yhteiskunnallisen vastuun kansalaisistaan. Jos yhteiskunnallisen etiikan näkökulmasta asiaa tarkastelee, niin malli on kuitenkin melko kunnianhimoton. Optimaalista olisi, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus tarjota työpanoksensa yhteisen hyvän eteen kohtuullisella korvauksella ilman pitkittynyttä työttömyyttä. On varmasti niitäkin työttömiä, joille pysyvä suojatyöpaikka olisi paras mahdollinen vaihtoehto.

Työministerin seitsemän työllisyysteemaa

Työministeri Harakan asettamasta seitsemästä työllisyysteemasta lähes kaikkiin meillä olisi sanottavaa, mutta muutama on erityisen tärkeä. Meille tärkeitä teemoja ovat työvoimapolitiikan palvelurakenne, palkkatuki ja etuudet, ml. työttömyysturva, sekä työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten työllistäminen.

Loput työministerin teemat ovat osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto, työperäinen maahanmuutto ja kotouttaminen, työlainsäädäntö sekä paikallinen sopiminen.

Ihmettelemme kolmannen sektorin järjestöjen heikkoa edustavuutta yllämainituissa teemoissa. Työttömyysturvan osalta esimerkiksi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin lausunto Iltalehdessä 19.9.2019 jäi mieleen erikoikoisena ulostulona huomioiden vallitsevan tilanteen:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c27787a7-3769-496a-b648-bebf4c04767b

”Työttömyysturva rahoitetaan pitkälti verovaroista. Heilläkin, jotka rahoittavat työllään muiden työttömyysturvan, on oikeus olla säätämässä mallia. Ei voi olla niin, että vain työttömyysturvaa saavilla ihmisillä on oikeus mielipiteeseen. Sama oikeus mielipiteeseen on työttömyysturvan rahoittajilla, kuten akavalaisilla, joiden työllisyysaste on korkea, Fjäder sanoo.”

Työttömyysturvan osalta ainakaan Työttömien Keskusjärjestöllä ei ole mahdollisuutta osallistua työttömyysturvamallin ”säätämisessä”. Silti uskon, että Sipilän hallituksen olisi kannattanut pyytää myöskin työttömien edustustoa miettimään miten esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukset kohdistetaan. Aktiivimalli ei välttämättä olisi tullut sellaisenaan ulos. Olisi säästynyt paljon harmia.

Muutoinkin kyseinen lause osoittaa sellaista asenteellisuutta työttömiä kohtaan, että tärkeä olisi, että työttömyysturvaa käsittelevässä ryhmässä olisi yhteiskuntaa kokonaisuudessa paremmin heijastava kokoonpano. Suurin osa työttömistä ovat jo nyt työmarkkinatuella, joka ei liity ansiosidonnaiseen päivärahaan (työttömyyskassojen jäseniin). Työttömät eivät suinkaan myöskään ole pysyvä ryhmä, vaan ovat myöskin olleet rahoittamassa työttömyysturvaansa. Toki meidän tehtävä olisi myös muistuttaa pitkäaikaistyöttömien olemassaolosta. Tähän teemaan liittyy paljon erityiskysymyksiä, jotka on syytä pitää mielessä.

Negatiivisen tuloveron kokeilun suhteen hiljaista

Lyhyesti todettakoot, että olemme pääsääntöisesti ihan tyytyväisiä siihen, miten hallitus on 25 työllisyysteemalla tullut esille ja muiden ministeriöiden osalta on myös hyviä uudistuksia. Mm. palkkatukea ja työttömyysturvaa uudistetaan, työkykyohjelma otetaan käyttöön, subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ja oppivelvollisuuden laajentaminen 18 vuoteen asti toteutetaan. Työllisyydenhoidon kuntakokeiluissa edetään.

Yksi iso ja kiinnostava asia olisi negatiivisen tuloveron kokeilu, joka luki hallitusohjelmassa. Vuoden vaihteen jälkeen kuulemme perustulokokeilusta ja jatkoa odotellaan. Nämä kokeilut ovat erittäin tärkeitä yleisestikin, kun pohditaan kuinka merkittäviä taloudelliset kannustimet loppuen lopuksi ovat.

Jos osoittautuu, että näillä kannustimilla ei ole suurta vaikuttavuutta, huomio kiinnittyy entistä enemmän Martti Hetemäen alussa siteeraamini työllisyyspoliittiisiin toimenpiteisiin ja palveluihin.

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja